fbpx

Kosmetiikan historiaa; antiikin Kreikka

Kosmetiikan historiaa; antiikin Kreikka

22.10.2021

Kosmetiikan historiaa; antiikin Kreikka

Tämä artikkeli on vieraskynä kirjoitus, jonka on kirjoittanut Outi Lempa

Antiikin aika (800eaa-500jaa) loi perustan kauneusbisnekselle. Antiikin aikana mikään ei ollut tavoitellumpaa kuin kauneus. Kauneus oli lahja jumalilta. Kaunis ihminen, varsinkin mies, oli jumalien suosiossa ja siten myös älykäs ja kaikin puolin taitava. Kauneuden ylläpitämiseen käytettiin paljon aikaa ja vaivaa. Tämä on kolmas osa kosmetiikan historiasta kertovassa sarjassani. Antiikin kauneudenhoidosta kertovassa tarinassani matkaamme muinaiseen Kreikkaan.

Antiikin Kreikan kosmetiikasta on saatavilla paljon tietoa

Monet antiikin ajan kirjoituksista sivusivat kosmetiikkaa. Filosofi Sokrates kirjoitti oman näkemyksensä siitä miltä kaunis kreikkalainen näyttäisi. Antiikin Kreikassa kaikella oli syvempi merkitys, myös kauneudella. Myös Homeros -kuka hän sitten olikaan- kirjoitti paljon kauneudesta.

Kreikkalaiset varustivat vainajat runsailla kosmeettisilla tuotteilla matkalle tuonpuoleiseen. Hautalöydöistä on pääteltävissä ihonhoitotuotteiden koostumus. Kreikkalaisista haudoista löydettyjen peilien suuri määrä kertoo paljon siitä, kuinka arvostettua kauneus oli muinaisessa Kreikassa.

Antiikin ajan kauneusihanteet

Antiikin aika oli todellista kauneuden palvontaa. Varsinkin sopusuhtainen miehinen keho oli palvonnan kohde. Kreikkalaiset pitivät kaunista miehistä kehoa todisteena kauniista mielestä. Kreikan kielen sana kaloskagathos merkitsi kaunista katseltavaa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Kauniit kreikkalaiset pojat olivat siunattuja kolminkertaisesti; he olivat kauniita, älykkäitä ja jumalien rakastamia.

Kreikkalaista kauneudenpalvontaa voidaan vielä nykyisinkin ihastella antiikin ajan kuvanveistossa. Upeat kreikkalaiset patsaat esittivät jumalia. Mallina patsaisiin käytettiin paikallisia urheilijanuorukaisia. Kerrotaan että nuorukainen valettiin kipsiin ja muottia käytettiin patsaan valmistamiseen.

Kreikkalainen, hyvin toimeentuleva nuorukainen käytti koko päivänsä kuntosalilla kehoa rakennellen. Päivä päättyi nautinnollisesti kylpylän ylellisissä hoidoissa.

Antiikin Kreikassa naisen kauneus oli hyvin eri asia kuin miehinen kauneus

Antiikin aikana nainen oli hyvin eri asemassa kuin mies. Nainen ei varsinaisesti ollut alistettu mutta naisen ei toivottu tavoittelevan yhtä lailla kauneutta kuin miehen. Naisen kauneuden sanottiin olevan paholaisesta. Nainen oli paha koska hän oli kaunis ja kaunis koska hän oli paha.

Antiikin aikaan Kreikassa järjestettiin kauneuskilpailuja myös naisille. Usein kilpailuja –kallisteia– käytiin Tenedoksen ja Lesbosin saarilla. Naiset kilpailivat Afrodite Kallipugosin (suom. Afrodite Kauniit pakarat) kunniaksi järjestetyissä kauneuskilpailuissa. Afrodite oli kreikkalainen kauneuden, rakkauden, sulouden, seksuaalisuuden ja hedelmällisyyden jumalatar.

Kilpailijattaret kävelivät edes takaisin lavalla ja kansa äänesti suosikkinsa. Kilpailussa voittivat aina kaikkein runsasmuotoisimmat tytöt. Naisten laihuutta ei tuolloin todellakaan ihannoitu.

Hyvin vaaleaihoiset punapäät olivat suosittuja Antiikin Kreikan kauneusihanteina. Kerrotaan että Afroditea sai lähestyä vain eräs nuori nainen, jolla oli leiskuvan punaiset hiukset.

Kreikkalaiset toivat yrtit kosmetiikkaan

Antiikin Kreikassa kosmetiikka oli osa kulttuuria. Kosmeettisia öljyjä valmistettiin infusoimalla tuoksuvia kasveja öljyyn. Tuoksuaineina käytettiin pääasiassa aromaattisia maustekasveja. Oregano, tilli, minttu, meirami, vuoriraudakki, rosmariini, salvia, fenkoli ja mirhami (pihkaa) olivat tyypillisiä tuoksuaineita. Etenkin oliiviöljy oli suosittu kantoöljy tuoksuvien öljyjen valmistamiseksi. Vaikka höyrytislaamalla valmistetut eteeriset öljyt keksittiin jo muinaisessa Sumerissa tuhansia vuosia ennen antiikin aikaa, kreikkalaiset luottivat infusoituihin öljyihin.

Tuoksuvia öljyjä säilytettiin lasisissa pulloissa, joihin oli valmistettu erillinen tikku tahmean öljyn annosteluun. Myöhemmin yrttejä alettiin infusoimaan alkoholiin ja hajuveden annostelu muuttui helpommaksi.

Kosmetiikkateollisuus kukoisti Ateenassa

Antiikin Kreikassa kosmetiikkateollisuus kehittyi suureksi bisnekseksi. Ateenan noustessa kaupunkivaltioksi, suuret hajuvesituottajat perustivat sinne putiikkinsa. Kauppiaat halusivat valmistaa kuluttajille tuotteita, joihin heillä oli varaa. Oliiviöljyn ja yrttien avulla valmistetut tuotteet sopivat hinnaltaan useimpien kukkarolle. Infusoidut, yrteistä valmistetut öljyt olivat edullisia. Niitä pystyttiin valmistamaan teollisesti suuria määriä.

Tuotteiden markkinointi hoidettiin tehokkaasti. Naisille tarkoitettujen tuoksujen kerrottiin erityisesti viettelevän miehiä.

Antiikin Kreikassa pätivät samat kosmetiikkateollisuuden lainalaisuudet kuin nykyisinkin. Ainesosat olivat erityisen tehokkaita, jos ne olivat peräisin eksoottisista maista. Myös kalliit ja vaikeasti hankittavat ainesosat olivat suosittuja. Sellaiset ainesosat kuin etanantuhkaa sisältävä pisamien vaalentaja tai eksoottisen liskon ulosteesta valmistettu ryppyvoide olivat sen ajan luksuskosmetiikkaa.

Kuuluisat filosofit kirjoittivat paheksuvaan sävyyn naisten turhamaisuudesta. Filosofien mielestä kosmetiikkateollisuus yritti vain tavoitella suuria voittoja naisten turhamaisuuden avulla. Tuntuuko tutulta? Ei mitään uutta auringon alla.

Ateenan kosmetiikkabisnes laajeni ja kosmetiikkaa alettiin myös valmistaa vientiin. Kosmetiikan vienti muodostuikin hyvin merkittäväksi tulonlähteeksi paikallisille tuottajille. Tuotteiden mukana levisi myös sanasto ympäri maailmaa. Sana kosmetiikka, kosmetikos on kreikkalaisperäinen sana, joka tarkoittaa pukeutumista, kaunistautumista, koristautumista. Kantasanan on kosmos, joka tarkoittaa järjestystä tai koristetta.

Hunaja ja oliiviöljy; ihonhoidon klassikot

Kreikkalaiset naiset ja miehet hoitivat ihoaan erityisen huolellisesti. Klassinen oliiviöljyn ja hunajan kosteuttava yhdistelmä oli hyvin tyypillinen ihonhoitotuote. Samaa yhdistelmää käyttivät jo Sumerit.

Minimalistinen meikki

Kreikassa naiset käyttivät hillittyä meikkiä. Antiikin Kreikassa nainen halusi ehdottomasti olla vaalea iholtaan. Kreikan auringon alla vaaleus on vaikea saavuttaa. Piti oleskella vain sisällä tai täydellisessä varjossa. Iho maalattiin aamuisin ihoa valkaisevalla aineella, joka tiettävästi oli myrkyllistä lyijyä. Lyijy sekoitettiin veteen ja levitettiin kasvoille, kaulalle ja käsivarsiin. Myöhemmin lyijy korvattiin liidulla.

Liidunvalkoiselle iholle sopi hyvin hillitty meikki. Kohl, joka on tuttu jo muinaisten sumerien valtakunnasta, oli suosittu ehoste myös muinaisessa Kreikassa. Kohlia käytettiin hyvin maltillisesti silmien rajaukseen sekä kulmakarvojen piirtämiseen. Antiikin Kreikassa kulmakarvat piirrettiin usein yhteen. Lisäksi käytettiin mineraaleista valmistettua luomiväriä ja huulipunaa. Hiilellä aikaan saatu Smoky eyes oli suosittu silmämeikki myös Kreikassa. Meikkiä ei koskaan käytetty tuhlailevasti.

Joskus muinaisen kreikattaren poskille oli tatuoitu punainen aurinko. Auringolla oli suuri merkitys kreikkalaisten uskonnossa.

Hiusten värjääminen oli tärkeä rituaali antiikin Kreikassa

Antiikin Kreikassa vain orjanaisilla oli lyhyet hiukset. Muut pitivät hiuksensa pitkinä. Naimisissa olevat naiset kuitenkin sitoivat hiuksensa kiinni tiukaksi, käärmemäiseksi ponnariksi. Vain sinkuilla naisilla oli pitkät hiukset vapaana.

Antiikin kreikkalaiset, sekä miehet että naiset värjäsivät ahkerasti hiuksiaan. Hiukset värjättiin joko yönmustaksi tai sitten ne vaalennettiin ja lisättiin punaista sävyä.

Tummaa värisävyä valmistettiin juotikkaista eli jonkin sortin iilimadoista saadusta väriaineesta. Juotikkaat jätettiin mätänemään punaviiniin 40 päiväksi. Hiusvärin haju oli varmasti erittäin mielenkiintoinen.

Vaaleat ja punaiset hiukset olivat erityisen suosittuja. Vaalennus suoritettiin emäksisellä pyökkituhkalla sekä vuohenrasvalla. Yhtä suosittuja vaalennusmenetelmiä olivat etikka sekä polttavan auringon alla seisoskelu.

Vaalennuksen jälkeen hiukset usein värjättiin punaisiksi. Punainen värisävy oli peräisin okrasta.

Hiustenhoitoon käytettiin tietysti oliiviöljyä ja hajustettuja öljyjä tuomaan tuoksua sekä kiiltoa hiuksiin.

Lue myös aiemmat kosmetiikan historialliset blogitekstit:
Kosmetiikan historiaa; muinaisten etruskit ja Kosmetiikan historiaa; muinaiset sumerit ja egyptiläiset

Kirjoitan omaan Helenatur blogiini kosmetiikan raaka-aineista ja valmistuksesta. Minua kiehtoo luonnollinen, myrkytön kosmetiikka. Haluan auttaa kosmetiikan valmistajia ja valmiin kosmetiikan ostajia valitsemaan iholleen ihon omaa toimintaa tukevia, turvallisia ja hellävaraisia ainesosia.

Kirjoitin myös aiheesta kirjan “Kotikosmetiikan raaka-aineet ja valmistuswww.helenatur.com



2 comments on “Kosmetiikan historiaa; antiikin Kreikka”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *